Miika Peltosen kirjoitus “Organisointi mahdollistaa luovuuden” teki sen, mitä hyvät tekstit tekevät - sai reflektoimaan ja pohtimaan. Joskus syntyvät ajatukset liittyvät vain löyhästi luettuun tekstiin, mutta se juuri on lukemisen suola.
Hieman Complex floorball -blogin tyylistä poiketen, päätin kirjoittaa ennemminkin hajahuomion - laajennetun twiitin - kuin laadukkaasti rakennetun syvällisen tekstin siitä, miten eri tavoin peliä voi katsoa ja tulkita. Me Complex floorball -bändin jäsenet olemme kritisoineet Salibandyliittoa mm. joukkuepallopelin kompleksisen luonteen sivuuttamisesta ja omien, muista pallopeleistä irrallaan olevien ehtojen ja pelin tulkintojen kehittämisestä. Salibandyliiton julkaisemassa “Suomalainen valmennuslinja” -kokonaisuudessa voisi olla paljonkin sanottavaa, mutta otan tässä kohtaa vain pari nostoa ja huomiota videoklippien pohjalta.
Esimerkkivideo 1:
Salibandyliiton valmennusmaisemassa klippi on nimetty “Ensimmäinen kosketus, pallon mukaan ottaminen; pelinopeus + rytmin hallinta” ja se löytyy seuraavan otsakkeen alta.
Minun on vaikea päästä kiinni siihen, miksi tämä klippi on laitettu yllä olevan otsikon alle. Klipissä nähtävä maali on ennen kaikkea esimerkki viisikon korkealaatuisesta ja saumattomasta havainnointi-toiminta -yhteistyöstä. Olen nimennyt klipin uudelleen “PAHP*, korkean prässin purkaminen kolmella pelaajalla”, joka on helpommin jäsenneltävissä invaasiopelin vaiheiden (hyökkäys - neg.tilanteenvaihto - puolustus - pos.tilanteenvaihto) perusteella.
*PAHP = puolustusalueen hyökkäyspeli
Esimerkkivideo 2:
Salibandyliiton valmennusmaisemassa klippi on nimetty “Lineaarinen nopeus - pelitilanteessa”, jolla viitattaneen ennen kaikkea kääntötilanteessa karkuun juoksevaan Ruotsin Jonas Svahniin. Klippi löytyy seuraavan otsakkeen alta.
Klippi lähtee tilanteesta, jossa Suomi rakentaa hyökkäystä Ruotsin organisoitua puolustusta vastaan. Tilanne on hyvin staattinen, Junkkarinen pelaa lopulta pallon vastaantulevalle hyökkääjälle, mutta tilanteesta on vaikea tunnistaa jotain selkeää rakennetta tai mitä viisikko yrittää. Seuraa negatiivinen tilanteenvaihto (Suomi menettää pallon Ruotsille) ja Suomi pyrkii jatkoprässäämään, mutta koska hyökkäyspeli on ollut hyvin staattista ja epäorganisoitua, seuraava jatkoprässi on käytännössä mahdoton suorittaa Ruotsin tasoista joukkuetta vastaan menestyksellisesti. Olen nimennyt klipin uudelleen “HAHP**, staattinen tilanne ja myöhästynyt jatkoprässi neg.tilanteenvaihdossa”, joka niinikään sijoittaa tilanteen paremmin pelin kokonaiskontekstiin. Klippi on myös hyvä esimerkki siitä, miten nopeus on kompleksisessa joukkuepelissä suhteellista. Mikäli hyökkäyspelin rakenne olisi ollut tilanteenvaihtohetkellä kunnossa ja jatkoprässi kohdallaan, Svahn ei olisi saanut tilaisuutta olla "lineaarisesti nopea" ja juosta karkuun.
**HAHP = hyökkäysalueen hyökkäyspeli
Mikä oli tämän kirjoituksen pointti? Ehkä se, mitä yritän sanoa on, että näiden kahden esimerkin ulkopuolellakin kyseinen “Suomalainen valmennuslinja” on epämääräisesti jäsennelty kokonaisuus, joissa yksittäisiä pelitilanteita nostetaan irralleen kokonaisuudesta. Kyseisiä klippejä voi luonnollisesti käyttää eri asioiden alleviivaamiseen. Nyt tässä asiayhteydessä ne tuntuvat kuitenkin kovin irrallisilta ja klippien olennaisemmat asiat tuntuisivat olevan jotain ihan muuta kuin mihin niitä on käytetty esimerkkeinä. Mikä on olennaista? Ensimmäisessä esimerkkivideossa nähdään Ruotsin maajoukkueelta erittäin laadukas viisikon yhteistyö Sveitsin nostaessa prässitason korkeaksi. Toisessa esimerkkivideossa puolestaan nähdään malliesimerkki siitä, miten pelin kokonaisuuden tulisi olla saumaton jatkumo - huono hyökkäyspelin rakenne johtaa huonoon jatkoprässiin, jonka myötä Ruotsille avautuu tilaisuus vastahyökätä epäorganisoitua viisikkoa vastaan. Klippejä voi käyttää myös yksilötason salibandytoimintojen tarkasteluun, mutta siinäkin kohtaa oleelliset huomiot ovat jotain muuta.
Miksi tämä jäsentely taas on olennaista? Koska näiden asioiden pohjalta koulutetaan ja ohjataan suomalaista valmentajakuntaa, jotka puolestaan kehittävät suomalaista salibandyä. "Suomalaisen valmennuslinjan" nostot ja jäsentely ovat hyvin kaukana normaalista, kompleksisen invaasiopelin*** kokonaisuuden jäsentelystä ja sen myötä “Suomalainen valmennuslinja” vaikuttaa erittäin epämääräiseltä. Pelin jäsentely ja sen syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen mahdollistaa täsmällisten analyysien teon, joka puolestaan voi johdattaa kehitettävien asioiden juurelle. Mikäli tulkitsemme peliä epämääräisellä tavalla, havaitsemamme epäkohdat voivat olla jos ei täysin epäoleellisia, niin vähintäänkin prioriteettilistalla matalalla. Samalla tulemme määräämään lääkkeeksi keinoja, jotka ovat jos ei haitallisia, niin ainakin tehottomia.
***Invaasiopeli (engl. "Invasion sports") = termi, jota käytetään pelistä jossa tarkoituksena on tunkeutua vastustajan alueelle ja tehdä maali/piste. Samaan aikaan pyritään estämään vastustajan samanlaiset toimet ja maalin/pisteen teko. Esim. joukkuepallopeleistä lentopallo ei ole invaasiopeli, sillä joukkueet ovat rajoitettu verkolla omille alueilleen.
Perttu Kytöhonka
Recent Comments